Metsänsisusta

Ateneumin taidemuseo, öljy kankaalle, 138,5 cm x 192 cm

Teoksen on tehnyt: Berndt Lindholm, vuonna 1882

 

Suopelto Haminalahdessa

Ateneumin taidemuseo, öljy kankaalle, 55 cm x 66 cm

Teoksen on tehnyt: Magnus von Wright, vuonna 1867

 

Maisema Vuorilammilta

Kuopion taidemuseo, öljy kankaalle, 40.5 cm x 65.5 cm

Teoksen on tehnyt: Johan Fridolf Weurlander, vuonna 1889

 

Kesähypyt

Ateneumin taidemuseo, öljy kankaalle, 78 cm x 81 cm

Teoksen on tehnyt: Pirkko Lepistö, vuonna 1972

 

Kaislikkoranta

Öljymaalaus, 95,5 x 75,5 cm. Valtion taidemuseo, Ateneum.

Teoksen on tehnyt: Eero Järnefelt, vuonna 1905

 

Talvipäivä

öljymaalaus, 55 x 38 cm.

Teoksen on tehnyt: Pekka Halonen, vuonna 1895

Talvinen iltarusko



öljymaalaus, 52 x 64,5 cm.

Teoksen on tehnyt Pekka Halonen, vuonna 1899



Kristus ja Mataleena



öljy 221 x 154 cm. Valtion taidemuseo Ateneum.

Teoksen on tehnyt Albert Edelfelt, vuonna 1890



Kaukolan harju auringon laskun aikaan



öljy kankaalle, 116,5 cm x 83 cm, Ateneumin taidemuseo

Teoksen on tehnyt: Albert Edefelt, vuonna 1889-1890



Pihlaja



Öljymaalaus. Yksityinen kokoelma.

Teoksen on tehnyt: Pekka Halonen, vuonna 1894


Palokärki



Guassi paperille, joka on liimattu kankaalle. 145x90 cm.

Teoksen on tehnyt: Akseli Gallen-Kallela, vuonna 1893



Maisema Kolilta



Teos on tehty öljykankaalle. 125,50x196 cm

Teoksen on tehnyt: Eero Järnefelt, vuonna 1928

Minun ideoita taidekaappiin ovat: metsät, eläimet, luonto yleensä.

Metsät:
Ihmisten suhde luontoon on ollut 1990-luvulla tärkeä kysymys. Jo 70-luvulla maapallo sai enää muutaman kymmenen vuotta elinaikaa, näin tulevaisuudentutkijat ennustivat. Metsät ovat Suomessa kansallisaarteemme ja ne ovat nousseet huolen keskukseen. Puheet hakkuuaukeista liikkuivat jo 60-luvulla. Ilmansaasteiden vaikutus on ollut toinen huolenaiheemme.                                                      

Metsä on ollut läheinen aihe Suomen kuvataiteelle. Vuosisadan alussa metsään liittyi suurta pyhyyttä ja näin siitä kasvoi Suomen kansan vertauskuva. Miten nykytaiteessa? Tunnistaako nykyinen suomalainen nykytaide metsän yhtä pyhänä?               

Nykytaide on metsän sisällä. Sen materiaalia ovat puunoksat, kasvit ja kivet, jotka kasvavat sekä metsän että ihmisen symboliksi. Ihminen on käynyt puhtaan luonnon kimppuun monin synteettisin eväin. Taiteen on ollut pakko ottaa mukaan tapahtunut. Ihmisten on pakko katsoa itseään, nykyinen metsien tilanne on ihmisten tekojen seurauksia. 

Eläimet:                                                                                                        

Ateneumin kevään suurnäyttely Eläinten aika esittelee uutta ja vanhaa eläinaiheista taidetta ja kertoo, kuinka kuvataiteilijat ovat lähestyneet eläinaiheita eri vuosisatojen aikana. Merkittäviä teoksia on saatu lainaksi myös muista taidemuseoista sekä yksityisiltä ja suoraan kuvataiteilijoilta. Esillä on maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja valokuvia, valikoituja teoksia 1500-luvulta nykypäivään.

Luonto yleensä:                                                                           

Kansallismaisemamme, kuten Oulankajoen luonnon- ja kulttuurimaisemat sekä Aavasaksa ja Pallastunturit, ovat tuttuja maalauksista ja valokuvista sekä perinteisesti suosittuja matkailukohteita. Akseli Gallen-Kallelan ja muiden kulta-ajan taiteilijoiden teoksia on sanottu kantakuviksi. Luonto- ja taide-elämykset yhdistyvät Metsähallituksen tarjonnassa. Luontokeskuksissa esitellään lähialueen kulttuuria ja paikallisten taiteilijoiden töitä. Luonnonsuojelualueet ovat luontovalokuvauksen aarreaittoja

Valitsen taidekaapin aiheeksi metsät

 

Bonjour, Monsieur Courbet/Gustave Courbet,

Miehet ovat vaellusretkellä. Miehet ovat pysähtyneet pienelle hiekkasaarekkeelle. Oikean puolimmainen mies on selvästi ryhmän johtaja. Kaksi oikeanpuolimmaista miestä väittelevät keskenään ja vasemman puoleinen mies kuuntelee hiljaa. Gustave Courbet oli Ranskalaisen taidesuuntauksen johtohahmo. Courbet on laatinut realismin manifestin, jonka kantavana ajauksena oli "rakkaus aitoon totuuteen".
lähde: wikipedia/realismi (taide) ja makupalat, realismi

 

The Walk to Work, 1851, Jean-Francois Millet

Kuvassa kaksi henkilöä kulkee aavikon läpi. Henkilöt näyttävät aika hiljaisilta. He ovat luultavasti menossa heinäpellollle heinähommiin, koska miehellä on talikko olalla
Lähde: Makupalat, realismi

1866, Claude Monetin öljyvärimaalaus 
 
Kuvassa on henkilöitä rannalla, jossa on portti merelle päin. Kaksi henkilöä  on portin vieressä ja juttelevat, kaksi taas istuu tuoleissa ja katsovat merelle päin ja ovat hiljaa.
Lähde: google, realismi/kuvat

Paysage (maisema), Gustave Courbet.

Kuvassa on pieni autiomaan hiekkasaareke, jossa kasvaa pari puuta. Autiomaalla näyttäisi olevan kova tuuli. Courbertista olen kertonut jo aiemmassa kuvassa.
Lähde: Google

- Uusgotiikan juuret ovat lähinnä englannissa ja kukoistivat 1800-luvun loppupuolella
- Tyyliä käytettiin lähinnä kirjastojen herrainhuoneiden ja biljardisalien sekä tietysti julkisten  tilojen sisustuksessa.
- Helsingissä sijaitsee Johanneksen kirkko, joka on Suomen uusgoottisten kirkkojen malliesimerkki, ja Suomen Ritarin huone.


Ritarihuone:
- Suomen ritarihuone on uusgoottinen valtiopäivärakennus Helsingin keskustassa
- Suomen ritarihuoneen on suunnitellut G.T.Chiewitz.

Johanneksen kirkko:
- Johanneksen kirkko on rakennettu Helsinkiin 1891
- Kirkko on 74 metriä korkea
- Johanneksen kirkon on suunnitellut A.E.Melander

Kölnin tuomiokirkko

Kölnin tuomiokirkko, Saksassa,  kuvaa gotiikkaa rakennuksen ulkomuodolla, se on todella korkea ja koristeellinen. Kölnin tuomiokirkon rakentaminen alkoi 1248, mutta valmistui vasta 1880. Näin ollen sen rakentaminen kesti yli 600 vuotta.

 

S-kaari

Pyhän Vituksen katedraalin portaali

S-kaari on veistoksen asento. (Pyhän Vituksen portaali kuvassa s-kaarta on oviaukkojen yläpuolella olevat ihmisveistokset.)